Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

"From the skies"

Gillien ensiaskeleet Tenkara- polulla

Kuljin pienen joen rantaa perhovapa kädessäni ja tarkkailin joen pinnalla viistäviä vesiperhosia ja niitä syövien taimenten käyttäytymistä.
Paikka oli tuttu, olin kulkenut näitä samoja polkuja liki 20- vuoden ajan.
Näiden vuosien aikana tämän paikan kalojen ruokailutottumukset sekä niiden kalastukseen soveltuvat kalastusvälineet/ ottiperhot oli tullut minulle hyvinkin tutuksi.
Istahdin tutun kannon päähän ja jatkoin hitaasti soljuvan joen tarkkailua. 
Taimenet oli hakeutunut tutuille asentopaikoilleen ja sieltä käsin ne noukkivat tarkasti jokaisen munimaan laskeutuneen vesiperhosen. 
Minulla ei ollut kiire aloittaa taimenten kalastamista, halusin vain tarkkailla luontoa ja olla osa sitä.

Ajatukseni kulkeutui selässäni olevan repun sisältöön, missä oli kaikenlaista tavaraa 2 tunnin kalareissua varten, mm. varavapa/ -kela, juotavaa, evästä, varavaatteita sekä järjestelmäkamera. 
Kahluutakin taskut pullistelivat lukemattomista perhorasioista, vara-siimoista, erityyppisistä perukkeista, kellunta-aineista, rintataskun ulkopuolella killui jojo mistä roikkui erilaisia pientarviketta. 
Eikä "pulleaa" ja jossain määrin ahdistavaa tunnelmaa helpottanut yhtään rinnassa roikkuva action kamera tai taskussa pirisevä puhelin. 
Huomasin, että ajatukseni oli siirtynyt ruokailevista taimenista kaikenlaisen materiaalisen tavaramäärän sokkeloihin.
Saman tien päätin riisua edellä kuvatun "taisteluvarustuksen" päältäni ja sammutin puhelimen. 
Olo keveni heti ja tunsin olevani vapaa jatkamaan joen tarkkailua. Nyt minun ei tarvinnut miettiä sitä suunnatonta tavaramäärää ympärilläni, sain keskittyä olennaiseen, elämään jokivarressa.
Siitä se ajatus sitten lähti, päätin hakea uutta sisältöä/ näkökulmaa perhokalastusharrastukseeni.

Gillie Slovenian maisemissa

Yli 30- vuotta sitten aloitin perhokalastusharrastukseni kuuntelemalla perhokalastuskokemusta omaavia henkilöitä, opiskelemalla perhojen sidontaa ja lukemalla alan kirjallisuutta. 
Kun perhorasiat alkoivat pikkuhiljaa täyttymään, opasti perhokalastusoppi-isäni minut perhokalastuksen heitto-/ kalastustekniikoiden saloihin. Perhokalastusharrastukseni sai tuulta siipien alle kun vanhempani tuki harrastustani kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Tämä toimintamalli soveltui minulle hyvin, pidin rauhallisesta etenemisestä tämän harrastuksen parissa, voisin jopa sanoa että kasvoimme yhteen.
Heti alkuhetkistä alkaen perhokalastus antoi minulle uskomattoman tunne-elämyksen, se tunne jatkuu edelleen.
Olen aloittanut tutustumisen Tenkara- perhokalastustapaan samoilla periaatteilla kuin aikaisemmin.
Viime keväänä hakeuduin alaa harrastavien ihmisten pariin opiskelemaan Tenkara- kalastusta, kuuntelemaan tarinoita ja hakemaan vahvistusta tälle uudelle suuntaukselleni. Tämä matka oli erittäin antoisa ja huomasin Tenkara- polun suunnan olevan oikea.
On aika siirtyä vaiheeseen kaksi/ kolme, sidotaan Tenkara (Kebari) perhoja, varustaudutaan tulevaan kauteen ja sitten siirrytään pikku hiljaa tuolle samalla joelle mistä alussa mainitsin.

Tervetuloa mukaan ja seuraamaan mihin tämä polku johtaa.

Ari/ Gillie